ISO 14001 ja ISO 9001 -standardien vuoden 2015 version suomenkieliset painokset ilmestyneet (+ onko niistä oikeasti jotain hyötyä?)

Olimme muutama viikko sitten Suomen Standardisoimisliitto SFS ry:n tilaisuudessa, jossa esiteltiin uunituoreita ISO 14001 ja ISO 9001 -standardien suomenkielisiä painoksia. Englanninkieliset versiot julkaistiin jo syyskuussa, mutta nyt oli suomenkielisten versioiden julkaisun vuoro. Tilaisuudessa esiteltiin päivitettyjen versioiden muutoksia, sekä kerrottiin käytännön toimenpiteistä siirtymävaiheeseen.

Kirjoitimme muutoksista ISO 14001 -standardiin jo toukokuussa tässä postauksessa. Päivitetyssä ISO 14001 -standardissa tulee ottaa huomioon entistä laajemmin organisaation toimintaympäristö: huomioida niin sisäiset kuin ulkoiset toimijat ja otettava huomioon sidosryhmien tarpeet soveltuvin osin. Päivitetyssä standardiversiossa korostetaan riskipohjaista lähestymistapaa ympäristötavoitteiden asettelussa: tulee tunnistaa toiminnan ympäristöriskit mutta myös mahdollisuudet; esimerkiksi millaisia mahdollisuuksia tietotekniikan kehittyminen tai cleantech tuovat. Uudessa standardiversiossa myös painotetaan elinkaarinäkökulman huomioimista osana toiminnan suunnittelua ja ohjausta ja se on otettava huomioon esimerkiksi T&K-toiminnassa ja hankinnoissa. Uudessa standardiversiossa on lisäksi uusia painotuksia viestintään ja dokumentointiin. Yksi merkittävin muutos on kuitenkin johdon roolin korostaminen: johto sitoutetaan ja vastuutetaan liittämään ympäristötavoitteet osaksi organisaation strategiaa entistä vahvemmin. Tämä on tietysti tärkeää siksi, että johto määrittää riittävät resurssit ympäristönsuojelutavoitteiden saavuttamisksi.

ISO 9001:2015 -versiossa muutokset liittyvät rakenteeseen, organisaation toimintaympäristön määrittelyn laajentamiseen, johtajuuden uusiin painotuksiin, riskilähtöiseen ajatteluun toiminnassa sekä organisaation strategian huomioimiseen sekä muutosten hallintaan. Sekä ISO 9001:2015 sekä ISO 14001:2015 -versioissa on yhteinen ns. Annex SL -rakenne, joka on järjestykseltään ja termeiltään yhteneväinen. Näin ollen laatu- ja ympäristöjärjestelmät sopivat entistä paremmin käytettäväksi yhdessä.

Siirtymävaihe uusiin vuoden 2015 standardiversioihin on nyt käynnissä. Mikäli ISO 9001 tai ISO 14001 -järjestelmä on sertifioitu, tulee sen olla sertifioitu uuteen versioon viimeistään syyskuussa 2018. Sitä ennen järjestelmä voidaan sertifioida vielä vanhan version mukaan, mutta sen voimassaolo on vain syyskuuhun 2018 asti. Uuteen versioon kuitenkin kannattaa tarttua heti mm. kouluttamalla organisaation sisäisiä auditoijia uuden version vaatimuksiin. Sertifiointivaiheessa tehdään ns. gap-analyysi, jolloin arvioidaan onko uuden version mukaan luotu järjestelmä sertifiointikelpoinen. Siirtymävaiheessa poikkeamat tulee kuitenkin määrittää vielä vanhan version mukaisesti.

SFS:n tilaisuuden lopuksi oli kysymykset ja keskustelu -osio. Ehkäpä mielenkiintoisin kysymys oli se, onko näistä ISO:n laatu- ja ympäristöjärjestelmistä oikeasti mitään apua, kun tarjolla on käytännönläheisempiäkin keinoja, kuten LEAN-ajattelu. Tähän puhujat vastasivat, että hyöty järjestelmistä on organisaation luotava itse. Mitä tämä sitten tarkoittaa? Omien kokemustemme perusteella voimme allekirjoittaa väitteen. Standarditeksti on ohjeistavaa, ja antaa organisaatiolle aika lailla vapaat kädet määritellä, miten vaikkapa oman toiminnan laatu- ja ympäristötavoitteisiin päästään. Ja jotta tavoitteisiin päästään, on organisaation itse määriteltävä ne toiminnot, standarditeksti antaa siihen vain viitteitä. Ja kun itse määritellään ( eli istutaan organisaation eri toiminnot kattavalla porukalla alas ja käytetään aivonystyröitä), mitä tehdään ja miten (ja kirjataan se ylös!), se myös sitouttaa henkilöstöä johtoa myöten. Mikäli tavoitteisiin ei päästä, on katsottava peiliin, eikä syytettävä toimimatonta standardia. Jotta standardien mukaan luotu järjestelmä on toimiva ja siitä on hyötyä, tulee organisaation luoda järjestelmä huolella ja paneutuen.  Toimialakohtaiset ohjeet ja käytännönläheiset järjestelmät, kuten em. LEAN auttaa tavoitteisiin pääsyssä yhtenä mahdollisena keinona, joka “mahtuu” hyvin standardien raameihin.

Siirtymävaiheessa organisaatiolla riittää työtä uusien vaatimusten kanssa. Riski- ja elinkaariajattelu jo yksistään tuo paljon työtä ISO 14001 -järjestelmän päivittäjälle. Mikäli resursseja päivitystyölle ei ole riittävästi tai uusi standardiversio vaikuttaa vaikeasti lähestyttävältä, voi kutsua ympäristökonsultin apuun! Me Taimi Consultingissa autamme mielellämme siirtymävaiheen kaikenlaisissa pulmissa, ota rohkeasti yhteyttä tästä.